Normaalia sunnuntaita vietetään typylin kanssa, pyttipannua a`la Findus kera paistetun kananmunan vedettiin tuossa antaumuksella kohti ääntä juuri ja sitä ennen käytiin lenkillä hurttikaisten kanssa. Haastetta lenkkeilyyn tuo hoitokoira Martta kun ensinnäkin on hieman epäsosiaalinen toisia koiria kohtaan ja toiseksi hällä hyrrää hormuunit tällä hetkellä juoksuajan muodossa melkoisen kovaa joten saa todella kävellä koiruuden kanssa kieli keskellä suuta jotta pysyy edes tiellä, sen verran haipakkaa menoa. Kolmas haaste tän päivän lenkillä muodostui noin viidestäkymmenestä lampaasta ja kolmesta lammaspaimenkoirasta, voi jee sitä älämölöä kun Martta, Luca ja paimenkoirat huuteli törkeyksiä (?) toisilleen.
No nyt koiruudet makaa vierekkäin sohvalla ihan raatona joten tais tehdä lenkki ihan hyvää kaikille :)
Se 23 päivää josta viimme postauksessa puhuin on yllätys,yllätys muuttunut nyt viiteen päivään, jeee, mutta kuten yleensä meidän elämässä,ei kannata vielä tuulettaa . Nääs meidän perheessä kun asiat AINA mutkistuu jollain tapaa :)
Mukavaa sunnuntai-päivän jatkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti